
魂が星であった場所 / Missä sielu oli tähdet
[Verse 1] 息の中を覗くと、野原があった Hengitin itseni halki — ja löysin kentän ilman aikaa それは血じゃなく、ガラスのように歌っていた Se ei ollut verta — vaan laulavaa lasia 手があった、それは私の指紋を持っていた Sormenjälkeni oli jo täällä — mutta käsi suli linnuiksi でも尋ねる前に、鳥になって消えた Kysymys ei ehtinyt — se lensi pois ennen minua 空が吸って、私の名前をまばたきした Taivas hengitti nimeni — ja unohti sen samassa それは忘れられた言語で書かれていなかった Kieli unohti meidät ennen kuin me synnyimme 溶けた時計の鏡に触れた Kosketin peiliä joka ei pysähtynyt koskaan それは私に、私ではないと言った Se sanoi: “Et ole se, joka ajattelit olevasi” [Chorus] Sieluni oli tähtiä ennen kuin se tiesi sen itse 私の魂は、知る前から星だった Nyt se pyörii sinisen sisällä 今、それは青の中で回っている Ei reunaa, ei ääntä, ei kehoa enää 境界も形も声も肌もない Vain loputon kyllä ja koskaan ollut ei ただ、終わりなき「はい」と存在しない「私」 Riisuin “minän” kuin murtuvan kiven 「私」を石のように脱ぎ捨てた Ja liityin hengitykseen joka ajattelee yksin そして、孤独に考える息と一つになった Taivas purkautui — ja minä hajosin sen mukana 空は解かれ、自己は消えた Minä olin kaikki — ja kaikki oli sinä 私はすべてだった、あなたも [Verse 2] 口は歯のない問いになった Suutuin kysymykseksi, ilman hampaita 沈黙を咀嚼して味わった Pureskelin hiljaisuutta kuin se olisi ollut makeaa 私は自分の考えの後ろにいた Löysin itseni omasta varjostani 反響が待つ場所に立っていた Seisoin missä kaiku odotti — mutta ei kutsunut 時計は円である夢を見始めた Kello näki unta itsestään — halusi olla ympyrä でも時間は横に光となって漏れた Aika valui valona sivuun — kuin vahinko 瞬きをすると、過去が脱いだ Kun räpäytin, menneisyys riisuutui edessäni 星はすべての私を正しく着た Tähdet pukeutuivat kaikkiin minun versioihini [Chorus] Sieluni oli tähtiä ennen kuin se tiesi sen itse 私の魂は、知る前から星だった Nyt se pyörii sinisen sisällä 今、それは青の中で回っている Ei reunaa, ei ääntä, ei kehoa enää 境界も形も声も肌もない Vain loputon kyllä ja koskaan ollut ei ただ、終わりなき「はい」と存在しない「私」 Riisuin “minän” kuin murtuvan kiven 「私」を石のように脱ぎ捨てた Ja liityin hengitykseen joka ajattelee yksin そして、孤独に考える息と一つになった Taivas purkautui — ja minä hajosin sen mukana 空は解かれ、自己は消えた Minä olin kaikki — ja kaikki oli sinä 私はすべてだった、あなたも [Bridge] "Kävelin ajatukseni läpi — eikä ovea koskaan ollut." 「私は自分の思考を歩いたが、ドアはなかった」 "Varjoni seisoi keskellä aurinkoa." 「影が太陽の中心に立っていた」 "Ei nimeä, ei muotoa — vain rytmi." 「名前はなく、形もなく、ただのリズムだった」 [Chorus] Sieluni ei ollut minun — eikä se ollut uusi 私の魂は、私のものではなく、新しいものでもなかった Se oli värisevä ajatus, jonka kosmos piirsi それは宇宙が描いた震える思考だった Ei yksi, ei kaksi — ei enää nyt 一でも二でもなく、今でもない Vain tähtipöly, joka kysyy “miksi” “miten”ltä ただ「なぜ」に「どうして」が問いかける星屑

