Muta! Syöksyn suoraan mustaan syliin. Se on kasteeni. Vain mutakenttä, johon näytelmä päättyy Ja painovoima vie vääjämättä mukanaan Multa valuu vielä kerran alangolle Aina pitää mätkähtää rähmälleen Lietteen ja katumuksen Rähmälleen uuu jee rähmälleen Mätkähdin rähmälleen Muta! Ja entinen minä hautautuu syvemmälle Kaiken teeskentelyn alla on vain lietettä Rähmäääää!!!! Niin paljon rähmäää!!! Mudan alla Odottaen sadetta ja paljastumista Siihen tukahdun. Rähmä! Meno on Rähmä! Silmissäkin rähmäää joka aamu rähmää!!! Sanotaan se, kuten se on Valkoinen paita oli haarniska. Muta ei ole hauta. Rähmä rähmä rähmä Maa murtuu jalkojen alla. Sitä hengitän. Jos ei joskus mee rähmälleen nii on outoo Muta! Katsoin alas teihin madoista pienimpiin. on kerran uinut syvyydessä. Ei korkeuksia, ei vääriä valoja Muta. Perus meno Seisoin korkealla muiden yllä. Rähmä rähmä rähmä joo!!! Rähmä! Ennenkuin vuori päättää tän keskustelun Suu täyttyy karvaasta totuudesta. Muta. Kukaan ei kuitenkaan näe upottavaa multaa Mikä meno Varjo tuuppaa ylpeyden pimeään. Rähmälleen mätkähdin rähmälleen Muta! Ja entinen minä hautautuu syvemmälle Rähmälleen jee jee Sä oot, nyt, kato pinnalla Pakenin pientäkin sadetta. Rähmälleen rähmälleen aina rähmälleen Perusmeininki Liassa sykkii elämän sydän. Mikä täällä uskaltaa kukkia, Seison sen mullan päällä Kaiken teeskentelyn alla on vain lietettä Muta.
