(Verse 1) Katsot mua, kuin en ois mitään, mut sun silmissäs nään mun tarinan. Jokaisen haavan, jokaisen virheen, peilaa takas, sun kasvojen viive. (Pre-Chorus) Me ollaan palasia samasta lasista, rikkinäisiä, mut silti kauniita. En voi paeta, en voi lähteä, koska nään sussa sen, mitä en itsessäni nää. (Chorus) Nään sussa itseni, mun varjoni, mun toivoni. Kaiken, mitä olin ja mitä oisin voinut olla. Sun hymys on mun voima, sun surus mun paino. Nään sussa itseni, ja siksi en voi päästää irti. (Verse 2) Kun sä itket, nään mun kyynelten jäljet, kaikki ne hetket, joita ei voi korjata. Sun haavoissa tunnen mun tuskan, me kannetaan samaa taakkaa, mut eri sanoin. (Pre-Chorus) Me ollaan palasia samasta lasista, rikkinäisiä, mut silti kauniita. En voi paeta, en voi lähteä, koska nään sussa sen, mitä en itsessäni nää. (Chorus) Nään sussa itseni, mun varjoni, mun toivoni. Kaiken, mitä olin ja mitä oisin voinut olla. Sun hymys on mun voima, sun surus mun paino. Nään sussa itseni, ja siksi en voi päästää irti. (Bridge) Jos sun liekki sammuu, mä sytytän sen uudestaan. Jos sä kaadut, mä oon sun pohja, sun maa. Vaikka me ollaan kaksi, me ollaan yksi. Ja sun sydän lyö samaa tahtia kuin mun. (Chorus) Nään sussa itseni, mun varjoni, mun toivoni. Kaiken, mitä olin ja mitä oisin voinut olla. Sun hymys on mun voima, sun surus mun paino. Nään sussa itseni, ja siksi en voi päästää irti. (Outro) Nään sussa itseni, ja kun sä katsot mua, toivon, et sä näät sussa myös mut. Rakkaus ei oo täydellistä, mut se on totta, (se on totta) kun nään sussa itseni, tiedän, et se on kohtalo. Nään sussa itseni, mun varjoni, mun toivoni. Kaiken, mitä olin ja mitä oisin voinut olla. Sun hymys on mun voima, sun surus mun paino. Nään sussa itseni, ja siksi en voi päästää irti.
