[Verse 1 – almost whispered] Rinnassa on kylmä, se puristaa hiljaa kuin joku kaivaisi sisältäpäin En jaksa neuvoja, en tyhjiä sanoja haluaisin vain, että tää lakkais näin Mä tein virheen, niin kuin kaikki muutkin en ollut poikkeus, en sen parempi Ja nyt se paino ei kysy lupaa se jää… ja katsoo, kuinka pärjään yksin ⸻ [Pre-Chorus – slowly building] Luulin, että maailma oli velkaa mut kaikki mitä mulla on, on ansaittua Kun lakkaan uskomasta itseeni kaikki hyvä alkaa liueta ⸻ [Chorus – rhythmic, optimized for Suno] Ja mä horjun mut en luovuta vaikka tuntuu et oon yksin nyt Jos tää hajoaa käsistä mun mä pidän kiinni syystä hengittää Mä jatkan vaikken usko vaikka toivo on piilossa Jos kaadun tänään nousen huomenna vaikken itseeni luottais ollenkaan ⸻ [Verse 2 – clearer, more present vocal] Pelkään elämää, pelkään kipua mut vielä enemmän pelkään tyhjyyttä Teen tän yksin, jos on pakko vaikka sydän huutaa, ettei jaksa enää yhtään Mä oon ollut pohjalla ennenkin ja silti hengitän vieläkin Ehkä tääkään ei ole loppu vaikka se tuntuu siltä joka hetki ⸻ [Bridge – bare, almost spoken] Kirjoitan tän, koska se pitää mut kasassa vaikka kädet tärisee ja ääni murtuu Mun ei tarvi todistaa mitään jos oon totta, se riittää Jos joku kuulee ja tunnistaa sen kivun rivien välistä se tarkoittaa, etten oo yksin enkä ehkä koskaan ollutkaan ⸻ [Final Chorus – breaking cry, emotions fully open] Ja mä horjun mut en luovuta vaikka yö ei pääty millään Jos mä oon rikki annan olla sekin saa olla tänään Mä jatkan vaikka sattuu vaikka en näe vielä Ehkä elämä paranee hiljaa ja tän kaiken jälkeen mä saan vielä hengittää ⸻ [Outro – whisper] Tää ei ollut huuto kenellekään vaan kirje mulle itselleni Jos sä kuuntelet ja tunnet saman et ole yksin.
