[Verse] Pöydällä kaksi kuppia Kumpikaan ei noussut vaikka sanat loppuivat Kesken. [Pre] Ennen mä luulin että hiljaisuus tarkoittaa lähtöä. [Chorus] Mut sä jäit. Ja minä jäin. Eikä kukaan meistä korjannut toista. [Verse] Valo liikkui hitaasti seinällä. Kahvi ehti jäähtyä. Silti ei ollut kiire. [Bridge] Koko elämäni luulin että koti on paikka jonne päästään. ... Mut ehkä koti rakentuu aina kun kukaan ei lähde. [Final Chorus] Sä jäit. Minä jäin. Pöytä jäi meidän väliin. Ei esteeksi. Vaan kodiksi. [Outro] Kukaan ei noussut. Ja vasta silloin mä ymmärsin. Me oltiin jo perillä.
