Totuus ei huuda Se vain odottaa Kun katson heijastusta, en tunne ketään Aika liukuu pois kuin hiekka kädestä Ihoon piirtynyt tarina, jota en muista Sama laulu kaikuu päässä uudelleen Kaikki kantaa omansa, mutta kukaan ei kerro kuinka paljon se painaa Unelmoi! Vaikka sydän hakkaa väärää tahtia Unelmoi! Vaikka silmät ei pysy enää kiinni Laula vielä – jos huomen ei tuu Ehkä kaikki katoaa ennen kuin huomaatkaan Paperille kirjoitettu menneisyys Nimet, joita en enää tunnista Opin enemmän niiltä, joilla ei ollut mitään Kuin niiltä, jotka väitti tietävänsä Onko tässä jokin suunta, vai ollaanko me vaan unohtuneita säveliä? Unelmoi! Kun kädet ei enää nouse Unelmoi! Kun sanat ei kanna perille Laula vielä – jos ei muuta jää Ehkä huominen ei kysy sun nimeä Hiljaisuus ei petä, se vain jää Ja siinä kaikessa on jotain lohdutonta …mut mä unelmoin silti Jos et muista, miksi nousit Nouse silti Ja unelmoi
