[verse] Porotokka katselee, kun kotiin hiihtelen. Variksia kaksi seuraan astelee. Järven yli vastarantaa hetken katselen. Rantasaunan piipusta savu leijailee. [chorus] On jo-o-ou-lu ilta. Ja luonto äänetön. On jo-o-ou-lu ilta. Taivas pilvetön. [verse] Pakkaslumi poskilla, hiljaa pistelee. Kotisaunan lauteet mua oottelee. Lähes pyhä tunne syömmeen laskeutuu. Kirkas tähtitaivas, eteen avutuu. [chorus] On jo-o-ou-lu ilta. Ja luonto äänetön. On jo-o-ou-lu ilta. Taivas pilvetön. [puhuen, kuiskaten] On helppo uskoa johonkin suurempaan, kun revontulet loimuavat kirkkaalla taivaalla ja edessä on jäätynyt järvenselkä. Samalla olen pieni valtavan taivaan edessä ja silti osa tätä suurta kaunista luontoa. On jo-o-ou-lu ilta. Ja luonto äänetön. On jo-o-ou-lu ilta. Taivas pilvetön.
