Hengitän keijun kanssa, se laskeutuu olkapäälleni kevyenä kuin aamunvalo, kuin ystävä, joka tulee aina silloin kun on rauhan aika. Keiju keinuu mukanani, hengityksen lempeässä rytmissä, ja jokainen sen siiven heilahdus avaa minussa pienen ikkunan hiljaiseen iloon. Metsä kuuntelee meitä, kuusi ja sammal ja tuuli, ne tunnistavat keijun valon ja peittävät meidät suojaan niin hellästi kuin vain metsä osaa. Hengitän keijun kanssa – sisään rauhaa, ulos keveyttä, hiljaa, yhdessä. Keiju hymyilee, ja maailma hengittää mukana.


