On päiviä jolloin luen uutiset Vanha ystävä on poissa, se jättää mustelman Mutta ajattelen, miksi huolehtia loppusta? Elämä on lyhyt tai pitkä, mitä väliä, ystävä? Mutta kyllä, on jotain mitä en voi ravistaa, Askeleet kylmässä ja harmaassa. Kädet hanskoissa, vanhat ja repaleiset, Talvi on täällä, tunnen itseni kuluneeksi. Ei naurua, ei lämpöä, vain jäätä ja kipua, Tässä kylmässä jäätyneessä ketjussa. Sumu saapuu, paksu ja kuollut, Vetää minut alas roskilla päässäni. Haudattu hukkaan kuluneisiin päiviin, Mikään ei kestä – kaikki mätännee. Mutta kyllä, on jotain mitä en voi ravistaa, Askeleet kylmässä ja harmaassa. Kädet hanskoissa, vanhat ja repaleiset, Talvi on täällä, tunnen itseni kuluneeksi. Ei naurua, ei lämpöä, vain jäätä ja kipua, Tässä kylmässä jäätyneessä ketjussa. Nämä päivät painavat raskaina, vetävät alas, Kylmä ja hiljaisuus, ei ketään ympärillä. Vain minä ja pakkanen, sydän kivettynyt, Ei mitään muuta kuin kylmyys yksin. Mutta kyllä, on jotain mitä en voi ravistaa, Askeleet kylmässä ja harmaassa. Kädet hanskoissa, vanhat ja repaleiset, Talvi on täällä, tunnen itseni kuluneeksi. Ei naurua, ei lämpöä, vain jäätä ja kipua, Tässä kylmässä jäätyneessä ketjussa.
