En tiedä, miten kertoisin neito sinulle, mitä olet pahus vieköön tehnyt minulle. Sydän takoo, otsa hikoo, enkä unta saa. Ja tätä kun ei Laitilakaan osaa parantaa. Miten kerrot tunteista, kun et sä sanaa saa. Oot ainut seutukunnalla, kun minut vaientaa. Ei sydän ole minullakaan suinkaan kiveä. Se takoo vailla tahtia ja on niin kipeä. Sä olet sydänparkani jo saanut hajalle. Mut turhaan sitä raahaisin kait Sepon pajalle. Miten kerrot tunteista, kun et sä sanaa saa. Oot ainut seutukunnalla, kun minut vaientaa. Yksin kuljen yötä myöten, yksin uneton. On kirkonkylä valoton, vain Shelli auki on. Ei Kolimakaan pestä vois pois minun tuskaani. Enkä siitä luopuisikaan, neiti, rakkaani. Miten kerrot tunteista, kun et sä sanaa saa. Oot ainut seutukunnalla, kun minut vaientaa.
