[INTRO] En tullut tänne sopiakseni joukkoon. Tulin tänne ottamaan oman paikkani. [VERSE 1] Oon kulkenut tulen läpi palamatta, nähnyt ovien sulkeutuvan, enkä silti luovuttanut. He sanoivat: “Puhu hiljempaa”, mä nostin ääneni taas, sillä tiedän kuka olen, kun kukaan muu ei nää. Oon kantanut sellaista, mikä ei näkynyt päälle, hymyillyt vaikka sattui, jatkanut silti eteenpäin. Mut nyt on loppu sille, että seison aina takana, astun esiin — ja otan oman paikkani. [PRE-CHORUS] Antaa niiden puhua, antaa niiden luulla, mä en enää elä niiden sanojen mukaan. En tarvitse kättä näyttämään mulle suuntaa, mä tunnen maan jalkojeni alla. [CHORUS] Kukaan ei voi ottaa mun paikkaa — ei, ei! Kukaan ei voi kulkea mun askelia — ei, ei! Oon kaatunut, oon noussut taas, ja mä seison edelleen tässä. Antaa niiden puhua, antaa niiden katsoa, en tarvitse heidän hyväksyntäänsä. Tulin tänne arpineni, mut lähden täältä oman nimeni kanssa. [VERSE 2] Annoin ja annoin, kunnes jäljelle jäi vain tyhjyys, nyt kun sanon ei, se onkin yhtäkkiä niin outoa. Mut en mä ole kylmä, mä oon vain ymmärtänyt: et voi pelastaa kaikkia kadottamatta itseäsi. Nyt katkaisen siteet siihen, mikä vetää mua alas, ei katkeruutta — mä vain valitsen enemmän. Enemmän ilmaa, enemmän elämää, enemmän tulta silmiin, otin takaisin ajan, jonka luulin jo menettäneeni. Ja jos ne kysyy, kuka antoi mulle luvan? Ei kukaan. Siinä juuri oli koko pointti. [BRIDGE] En tarvitse kruunua, en tarvitse valtaistuinta. Tarvitsen vain tietää, että seison omalla maallani. [FINAL CHORUS] Kukaan ei voi ottaa mun paikkaa — ei, ei! Kukaan ei voi kulkea mun askelia — ei, ei! Oon kaatunut, oon noussut taas, ja mä seison edelleen tässä. Antaa niiden puhua, antaa niiden katsoa, en tarvitse heidän hyväksyntäänsä. Tulin tänne arpineni, mut lähden täältä oman nimeni kanssa. [OUTRO] Mun paikka. Mun nimi. Mun askeleet. Kukaan ei voi ottaa niitä multa.
