Kun mä kuuntelen tuulen ääntä, niin mä kuulen sut. kun mä katson taivaanrantaan niin kuulen sun äänen sydämen. mut tiedäksä mitä mä oikeesti kuulen. mä kuulen ne äänet joita taivas mulle kuljettaa, niin et ne on mun äänet eikä kenenkään muun Mulle tärkein asia ei oo se, et mä tiedän missä oon, vaan se et mä tiedän missä mun ei pidä olla. Ja sen sä tiedät kun sä mun kättä kosketat. Kun sä mun silmiin katsot ja näät mut ...mun kyyneleet. Mut mä tiedän et sun kädet ei musta irtoa ennenkuin auringonlasku meidät peittää kuin tähdet yllä kuun. Mut mä tiedän et mun kädet sun kädes on aina auringonlaskuun asti kunnes sä mun viereen nukahdat Mä oon sun kans kunnes tähtitaivas kirkas tummenee.
