**Puhuen möreästi** *(Kerrotaan puheäänellä, möreästi ja karheasti)* Kirjoitan Iraniin yhden runon. Itken, kun hyttynen kuolee. --- **Kuoro** *(Lauletaan yhtenäisesti, surumielisesti, mutta voimakkaasti)* Surrut olen, että karvoitus on harvaa. Riemuinnut, kun ei saa, ei saa. Saa vaikka muut jää ilman, ilman. --- **Nainen laulaa** *(Laulu on pehmeä ja tunteikas, mutta vahva)* Hän on törkeä, tärkeä ja terve. Hän on tuska, tarve ja kiihko. Hän on minä ja sinä sisäkkäin. --- **Puhuen möreästi** *(Kerrotaan puheäänellä, karheasti ja vähän sarkastisesti)* Ei ole siskoja hällä, mie mies, vaan maailman naiset unohtaa sen. Mie mies, kiinteät pakarat ja tyhmät kakarat. --- **Nainen laulaa** *(Toistetaan samalla tavalla kuin edellinen naisen lauluosio)* Hän on törkeä, tärkeä ja terve. Hän on tuska, tarve ja kiihko. Hän on minä ja sinä sisäkkäin. --- **Kuoro** *(Toistetaan samalla tavalla kuin edellinen kuoro-osio)* Surrut olen, että karvoitus on harvaa. Riemuinnut, kun ei saa, ei saa. Saa vaikka muut jää ilman, ilman. --- ### Lisäohjeet: - **Dynaamiset muutokset**: Kuoro-osuudet voisivat olla voimakkaampia (*forte*), kun taas naisen lauluosuudet pehmeämpiä (*piano* tai *mezzopiano*). - **Tempo**: Puhutut osuudet voisivat olla hitaampia ja jäsenneltyjä, kun taas lauletut osuudet voisivat olla sulavampia ja tasaisempia. - **Tunne**: Kuoro-osuudet voisivat välittää surumielisyyttä, kun taas naisen lauluosuudet voisivat olla intiimejä ja syvällisiä. Tällä tavalla Suno (tai kuka tahansa muusikko) ymmärtää, miten kukin osio tulisi tulkita ja esittää.
