Kivisilta Se kestää aikaa ja katsetta, tuo siltamme kivinen. On kaarensa ikuista ainetta. Se työtä on miehien. Se valmistui aikaan hevosten, mut autojen painon se kestää. Se keskelle nousi koskien. Siis menkää ja perässä tehkää. Ei miehet itkeneet urakkaa. Ei armoa anelleet. Siinä meni aikaa ja tupakkaa. Mutta nousihan rakenteet. Ne nousivat uhmaamaan tulvia ja iskuja kovia uiton. Nyt kestävät kaaret bussia. jokapäiväistä tärinää auton. Siis rakenna sinäkin ikuista, kuin isämme tekivät. He sortuneet eivät kivuista, siks’ siltansa näkivät. He näkivät sillan ikuisen yli Putaanvirran vievän, sillan lujan, kivisen, lujan, mutta niin sievän.
