Kylmä aamu, tyhjä huone missä kaksi sänkyä oli ennen Sun varjo polttaa kuin halla läpi tämän jäisen maan Ne sanoo että aika parantaa, mut aika vain syventää tyhjyyttä Jokainen muisto on tyhjyys jota ei koskaan unohda Valokuvat kuin hautakivet seinillä joilta en voi paeta Sun nauru kaikuu kovempaa tässä tukehduttavassa tilassa Käytän sun takkii kuin haarniskaa, mut se ei suojaa sielua Totuudelta että et palaa takaisin nauramaan kanssani nuotiolla Suru vallan saa, se ottaa haltuun Suru vallan saa, se hautaa mut kokonaan Oon hukkumassa hiljaisuuteen missä sun ääni oli Raivo ja suru repii sitä mikä musta on jäljellä Suru ottaa vallan, sen kynnet uppoaa syvälle En voi päästää irti, en voi päästä vapaaks Suru vallan saa—tää kipu ei katoa Ne sanoo että mun pitäis puhua, mut sanat muuttuu vaan tuhkaks Miten mä voisin selittää tän myrskyn, tän loputtoman kaipuun? Joinain päivinä haluan huutaa kunnes keuhkot romahtaa Joinain päivinä oon niin turta etten tunne enää mitään Sun tyhjä tuoli pöydässä on haava joka ei parane koskaan Puristan nyrkit kunnes ne vuotaa vain tunteakseni mikä on todellista Viha tulee aaltoina, en tiedä ketä syyttää Universumia? Itteeni? Vai vaan sun vitun nimeä? Suru vallan saa, se ottaa haltuun Suru vallan saa, se nielee mut kokonaan Oon hukkumassa hiljaisuuteen missä sun ääni oli Raivo ja suru repii sitä mikä musta on jäljellä Suru ottaa vallan, sen kynnet uppoaa syvälle En voi päästää irti, en voi päästä vapaaks Suru vallan saa—tää kipu ei katoa Veli, minne sä menit? Jätit mut tänne yksin tähän virtaan En voi hengittää, en nää Vain tää suru kuluttaa mua Antaisin kaiken, jokaisen henkäyksen Kuullakseni sun naurusi taas, poistaaksenii tän kaipuun Mut sä oot poissa, sä oot poissa, SÄ OOT POISSA Ja mä oon täällä pitämässä kiinni Vieläkin hukkumassa hiljaisuuteen missä sun ääni oli Tää raivo ja suru kaiverrettu mun identiteettiin Suru otti vallan, siitä tuli osa mua Opin elämään sen kanssa mistä en tuu ikinä vapautumaan Suru vallan saa—sä oot kaikki mitä nään Suru vallan saa—sä et poistu koskaan Sun muisto on vankila ja pyhäkkö Mä kannan sua ikuisesti Veli, mä kannan sua ikuisesti...
