[Intro] Oli sinäkin harmaana iltana hänen aivan pakko kirjoittaa Niin sanoja alkoi tulvia Pian täyttäen paperia Ne olivat kuin loitsua Ne olivat kuin manausta Eikä hän tainnut tajuta niistä pian sanaakaan [Short interlude] Mitä kieltä ne edes olivat Hän ei uskaltanut edes arvata Mutta kun hän yritti lopettaa Ei käsi totellut ollenkaan Kun oikea käsi vihdoin luovutti Niin vasen käsi kynään tarrasi Ja jatkoi samaa litaniaa Siinä tuijotti kättään hän kauhuissaan Ja vaikka hän silmänsä sulki Yhä käsi vaan jatkoi ja jatkoi Eikä hän vieläkään ymmärtänyt Mitä olikaan meneillään nyt Niin näyttivät koukerot oudoilta Olivatko laisinkaan kirjaimia Ei! taisivat ollakin nuotteja Ja samassa alkoi hän laulaa Kielellä joka oli vierasta Mutta silti se tuntui oikealta [Solo] Se sai hänet huojumaan, huojumaan Silloin kynä jo kirposi kourastaan Putos lattialle myös vihkokin Mutta sitä hän tuskin ees huomasi Oli pakko nyt nousta seisomaan Siinä huojuen jatkaa lauluaan Sitten huojunta pakotti liikkumaan Joku sanoisi: Hän alkoi tanssimaan Koko ajan hän lauloi kovemmin Ensin tanssien kömpelöin askelin Sitten jo vauhtiaan kiihdytti Yhä pyörien, kuin dervissi [Short interlude) Ja hän lauloi yhä siinä tanssiessaan Sitten kiskaistiin valoon loputtomaan. [Big finish]
0/500