Lapsonen nukkuu vuoteessaan lehmien kaukalossa. Maria katsoo lapsostaan siistissä kapalossa. Voiko tuo olla Jumala, avuton höpönassu? Ainakin hyvin palvelin. Täynnä on hänellä massu. Paimenet saapuvat katsomaan Marian pienokaista. Antavat hänelle lahjojaan. Maria pohtii moista. Voiko tuo olla Jumala? Vastahan parkaisi hän. Vastahan pääsi hän maailmaan, sai silloin hän elämän. Viisaita saapui katsomaan Marian lapsukaista. Viisaita miehiä rikkaita vieraista kaukomaista. Voiko tuo olla Jumala? Naurattaa häntä kulta. Silmät on täynnä rakkautta. Sitä hän saa myös multa. Lastansa katsoo ja tietää hän: Rakas on lapsi hälle Loput hän jättää rakkaalle, suurelle Jumalalle. Voiko tuo olla Jumala? Avuton lapsukainen? Voiko tuo olla Jumala? Suloinen pienokainen?
