Lähdin ennen aamua nimi jäi hiljaisuuteen Kivet alla, taivas auki kannoin jotain näkymätöntä …älä pidä… …pidä… Askel irti, askel pois vanhat nimet putoaa Ei peiliä, ei kasvoja vain hiljaisuus hengittää Ei korkeammalle vaan auki Siellä missä maailma pienenee mikään ei pidä minua mikään ei pidä Valo kulkee lävitseni pehmeästi Se ei ollut koskaan kiinteää Kaikki järjestyy hiljaa viivat muuttuu Myrskyt kutistuu aikaan ja kuulen naurun Näin avara Jokin jää ei tarvitse nimetä Siellä missä maailma pienenee mikään ei omista minua silti se kutsuu Valo lepää ilmassa olen tässä Siellä missä maailma pienenee mikään ei voi pidellä minua mikään ei voi pidellä Pehmeä voima kannattelee laaja kuin taivas Siellä missä maailma pienenee mikään ei voi pidellä minua ©𓂃☽ 𝑴𝒂𝒈𝒏𝒐𝒍𝒊𝒂 ☾𓂃 𝟐𝟎𝟐𝟔. 𝑨𝒍𝒍 𝒓𝒊𝒈𝒉𝒕𝒔 𝒓𝒆𝒔𝒆𝒓𝒗𝒆𝒅
0/500