Verse 1 Mun kompassi pyöri, ei näyttänyt pohjoista Elin elämää, joka oli pelkkää toistoa Vain kaikua asunnos, samoja seiniä Ja kalenteri täynnä tyhjiä rivejä Mun maailma oli mustavalkoista kohinaa Ei mitään kipinää, ei mitään voimaa Olin luovuttanut, olin jo valmis lähtemään Kunnes sinä tulit ja aloit kaiken uudelleen piirtämään. Verse 2 Sä seisoit siinä torin kulmalla Keskellä harmaata marraskuun sumua Ja sun nauru leikkasi ilmaa kuin sakset Mun maailma pysähtyi, pysähtyi sen akse- -lilleen. Mä unohdin kokonaan hengittää Pakko oli tietää kuka sä oot, en voinut unohtaa Kysyin nimeäs, ja kun sä sanoit "Helena" Mun vanha elämäni oli mennyttä. Chorus Mä oon niin heikkona, niin heikkona Helenaan Mun kompassini näyttää enää Helenaan Ja oon onnellinen, niin onnellinen vihdoinkin Sä oot se kaikki, mitä mä oon etsinyt ja pyytänytkin. Bridge Sun silmissä on se sininen liekki joka polttaa pois kaiken mun pimeyteni Sun äänessäs on se rauhallinen sointu jonka vieressä mun pahin myrskyni laantuu Sun tapa nauraa on kuin kapinaa kaikkea sitä vastaan, mikä mua ahdistaa Sä et oo täydellinen, mut oot kokonainen Ja just siksi oot mulle ainutlaatuinen. Chorus Mä oon niin heikkona, niin heikkona Helenaan Mun kompassini näyttää enää Helenaan Ja oon onnellinen, niin onnellinen vihdoinkin Sä oot se kaikki, mitä mä oon etsinyt ja pyytänytkin. Verse 3 Ei enää kaikua samoissa seinissä, sun nauru soi nyt entisissä kyynelissä. Mun kahvi maistuu taas makealta Ei tunnu maailma enää niin ankealta Sä oot se biisi, joka soi mun päässäni repeatilla Enkä vaihtais sekuntiakaan, en millään diilillä Ennen oli vain mustavalkoista kohinaa Nyt sä oot se ainoa siknaali ja voima. Chorus Mä oon niin heikkona, niin heikkona Helenaan Mun kompassini näyttää enää Helenaan Ja oon onnellinen, niin onnellinen vihdoinkin Sä oot se kaikki, mitä mä oon etsinyt ja pyytänytkin.
