[Intro] (Kantele slow Dm pentatonic arpeggios with sympathetic drone, jouhikko single mournful slide) Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta. [Verse 1] (Lirnyk deep chest voice over kantele plucking, jouhikko sustains low D drone) Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta. Turhaan, oi turhaa tartun ma hetkehen kiini, riemua ei suo rattoisa seura, ei viini. [Chorus] (Joik vocalise wails over kantele tremolo, jouhikko double-stops Dm-F-Am) Häipyvät taakse tahtoni ylpeät päivät. Henkeni hurmat ammoin jo jälkehen jäivät. Notkosta nousin. Taasko on painua tieni? Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni. [Verse 2] (Kantele intricate fingerpicking, lirnyk voice cracks with despair) Tiedän ma: rauha mulle on mullassa suotu. Etsijän tielle ei lepo lempeä luotu, pohjoinen puhuu, myrskyhyn aurinko vaipuu, jää punajuova: kauneuden voimaton kaipuu. [Chorus] (Jouhikko leads weeping melody, kantele sympathetic strings shudder) Upposi mereen unteni kukkivat kunnaat. Mies olen köyhä: kallit on laulujen lunnaat. Kaikkeni annoin, hetken ma heilua jaksoin, haavehen kullat mieleni murheella maksoin. [Verse 3] (Frame drum enters sparse pulse, voice grows hollower) Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka! Liikaako lienee pantukin paatinen taakka? Tai olen niitä, joilla on tahto, ei voima? Voittoni tyhä, työn tulos tuntoni soima. [Bridge] (Solo kantele glissandi descend like sinking dreams) Siis oli suutta kestetyt, vaikeat vaivat, katkotut kahleet, poltetut, rakkahat laivat? Nytkö ma kaaduin, kun oli kaikkeni tarpeen? Jähmetyn jääksi, kun meni haavani arpeen. [Final Chorus] (Full joik despair peaks, jouhikko/kantele unison wail) Toivoton taisto taivaan valtoja vastaan! Kaikuvi kannel; lohduta laulu ei lastaan. Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin. Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin.
