Muistan vielä kun silmäin suljin pois kaikesta mielessäin kuljin Olin hiiri pienoinen labyrintin loputtoman Näin vain kohtalon lohduttoman Pimeys ei iske kesken sopivan hetken Se vain nielaisee sisälleen kaiken Kuulen huudot syvälle hautautuneet Näen maisemat kauhuilla tahrautuneet Oletko koskaan kävellyt katuja Hyrylän Tavannut ihmisiä pelon pidättelevän Sillä minä olen (Sillä minä olen) Sillä minä olen (Sillä minä olen) Katuja joita en enää halua näkevän Öisin näet haamuni siellä kävelevän Siellä minä olen (Siellä minä yhä olen) (Siellä minä yhä olen) Toiset laulaa ilosta, toiset surusta Ainoana pakokeinona arjesta Kaikuina yössä ne kertovat tarinaa Onnellista loppuaan yhä odottavaa En ole tyyppiä luovuttavaa (En ole tyyppiä luovuttavaa) Oletko koskaan kävellyt katuja Hyrylän Tavannut ihmisiä pelon pidättelevän Sillä minä olen (Sillä minä olen) Sillä minä olen (Sillä minä olen) Katuja joita en enää halua näkevän Öisin näet haamuni siellä kävelevän Siellä minä olen (Siellä minä yhä olen) (Siellä minä yhä olen) Voittajana pääsin pakenemaan Osan minusta jouduin luovuttamaan Taistelutannerta ajan runtelemaa Vielä sadan vuoden päästäkin Tulen painajaisissa muistelemaan
