Huurtehet haihtuu, halla hiljaa kaikkoaa, Maa hengähtää, yön helmasta vapautuu. Keväinen tuuli, henkäys hellä, arka, Kuiskailee uutta, alkua ainokaista. Purot pulputtaa, veet vapaana virtailee, Ikivirttä laulaa, juurten uumenista. Silmut arat, uskaltavat valohon, Kohti kuultoa taivahan, aamunkoiton kajoa. Utu vihanta, metsän vierellä viipyilee, Kuin kesän airut, voiman vieno lupaus. Päivän kehrä kultainen, korkealle kohoaa, Metsän mieli virkoaa, veri vehmas kuohuu. Herää, Maaemo, unesta uinuvasta, Valon loihtii tanhuun, taikavoima sen tarjoaa. Huuto kaikuu kauas, kilpi maahan iskeytyy! Suven mahti saapuu, kuka sitä vastustaa?! Muistan merien pauhun, muinaisten rantain, Missä vaskivenehet purjehinsa tarttuivat. Tuuli ulvoo tarinoita, miehistä pelottomista, Iskuista kilpien, vapauden verenpunaisesta huudosta! Kivet kummat vanhat, sammalen peitossa, Vartioivat yhä, saloja syviä. Virret vanhat, lehdon siimeksessä soivat, Luontoa ylistäin, kiertoa ikuista. Veressä virtaa, perintö polvien takaa, Yhteys esi-isiin, tähtiin kirjoitettu. Päivän kehrä kultainen, korkealle kohoaa, Metsän mieli virkoaa, veri vehmas kuohuu. Herää, Maaemo, unesta uinuvasta, Valon loihtii tanhuun, taikavoima sen tarjoaa. Huuto kaikuu kauas, kilpi maahan iskeytyy! Suven mahti saapuu, kuka sitä vastustaa?! Kutsu kulkee kankahilla, kaikuu lehtokorvessa, Ääni yhtyköön, ikitulehen huutakoohon! Kokko korkea, valkea välkähtää, Kipinät kiirii, kohti taivonlakea. Uhrilahja tulelle, voimalle uudistavalle, Maan ja vetten henget, ilman, tulen tuojat, Vannomme valamme, voimalla esi-isien! Kesän myötä nousee, heimon henki voittoisa! Vihreä valkea, sydämissä sykkivi, Valmiina ottamaan, suven lahjat laajat. Koivun lehväset hennot, kuin vihreät viirit, Tuulessa hulmuavat, valoa heijastavat. Kastehelmet kirkkahat, aamun ensi sätehissä, Timantteina nurmella, elon uuden lupauksina. Päivyt peltohon kun paistaa, lämpö maan siunaten, Oraat nousee, tähkäpäistä sato kultainen varttuu. Siitä vilja leiväksemme, voima uusi jäseniin, Ilma täynnä tuoksuja, mullan, kukkain kutsua, Lintuin laulu riemuisa, kuoro moninainen. Kaikkialla ympärillä, elo voiton saavuttaa, Vehreys peittää maan, antaa toivon tuoreen. Sielu virvoittuu, mieli kirkastuu keveäksi, Tämä hetki pyhitetty, uuden synnyn aika. Päivän kehrä kultainen, korkealle kohoaa, Metsän mieli virkoaa, veri vehmas kuohuu. Herää, Maaemo, unesta uinuvasta, Valon loihtii tanhuun, taikavoima sen tarjoaa. Huuto kaikuu kauas, kilpi maahan iskeytyy! Suven mahti saapuu, kuka sitä vastustaa?! Voima vihanta... Suven syleily syvä... Ikiaikainen... VAPAA!
