(Verse 1) Kauan ennen aikaa, yössä syvässä Väinämöinen lauloi, soinnut kimmeltäissä Maa ja meri syntyivät laulun voimasta (voimastansa) Tuuli kantoi sanat, ikuisen tarinan (Verse 2) Kuuset humisivat, joet kohisivat Tähtien alla kansat heräsivät (heräsivät) Rauta ja tuli, laulut ja loitsut Voima Väinämöisen, sydämet kosketti (Chorus) Oi Kalervo, voimasi kantaa meiät (meiät!) Laulu ja sointu, sydämet syttyvät (syttyvät!) Tuuli ja vesi, tarinasi elää (elää!) Ikiaikainen henki, meidän kansassamme (kansassamme!) (Verse 3) Kalliot kaikuvat, taivas loistaa Laineet lyövät rantaan, laulut soittaa (soittaa) Väinämöisen viisaus kantaa meitä Sydämet yhdistyy, tarinat elää (Bridge) Myrskyt ja tulet, taivas ja maa Väinämöisen sanat, kaikki ne yhistää (yhistää) Synty ja kuolema, ilo ja suru Kaikki kuuluvat lauluun, ikuisen turvaan (turvaan!)