Sääntöjen syliin synnytään, ei saa kyseenalaistaa Katseet kylmät kuin kiviristi, pitää vaan oppia kestämään Äänet päässäni kuiskaa taas, hulluuden kehto keinuttaa Elämän korot kasvaa vaan, menneisyys pitää panttinaan Hymyn taakse piilotin haavat, opin vaikeneen, unohdin nauraa Ne ei tienneet, ei nähneet mua, silti sanat jäi sisimpään Äänet päässäni kuiskaa taas, hulluuden kehto keinuttaa Elämän korot kasvaa vaan, menneisyys pitää panttinaan Ajat toistaa kaavaa, ketjut kulkee sukupolveltaan Joku niistä on katkottava, muuten ääniä kuunnellaan Äänet hiljenee askel kerrallaan, ei enää tarvi totella Kasvattajien sanat kaikuvat, mutta tänään päätän itse sen