Kallion sateessa

I'm trying to do something in the spirit of my favorite "Leevi and the Leavings"... ======================================================================== [male vocal: deadpan, low-register, tired, singing under his breath] Mä kävelen yksin tässä Kallion sateessa, koko mun elämä on harmaassa katteessa. Vesi valuu takkiin, kengät on märät jo, ja mun sydämestä sammui se viimeinen kipinä joo. Mä luulin, että me olisimme aina kahdestaan, nyt mä seison tässä kadulla uudestaan. Sä pakkasit laukkusi ja lähdit menevään, jätit mut tähän kylmään, nousevaan keväämään. [Chorus] [male vocal: relaxed, monotone, soft melodic hum, flat delivery] Oi Kallio, oi Kallio, sä olet niin kolkko ja harmaa, yksikään asia täällä ei ole enää varmaa. Mä luulin, että meillä oli kaunis tulevaisuus, mutta jäljelle jäi vain tämä tyhjä yksinäisyys. Ja se perkeleen tambourine soi mun päässäni, kun mä seison tässä kaatosateessa yksinäni. [Verse 2] [male vocal: deadpan, conversational, dry, bored tone] Mä menen kai Karhupuiston ohi tuonne baariin päin, sieltä mä varmaan löydän jonkun ystävän näin. Otan yhden kolmosen ja tuijotan lattiaan, kun sä tanssit jo jonkun toisen kanssa varmaan vaan. Lompakko on tyhjä, mulla on vain nälkä ja jano, jos sä näet mut huomenna, älä mitään sano. Mä vedän hupun päähän ja jatkan tätä matkaa, ei tällaisessa säässä voi kukaan jatkaa. [Bridge] (Simple, sad analog synthesizer solo, prominent tambourine beats, acoustic guitar chord change) [Outro] [male vocal: spoken word, sighing, low mumble, fading away] Kallion sade... se ei lopu koskaan... Maanantaiaamuna taas... töihin... Aina kahdestaan... joo, varmaan... [Fade out] [End]