Hengitän kuusen kanssa, sen oksat kaartuvat ylleni kuin vanha ystävä, joka muistaa hiljaisuuden kielen. Sammal kantaa minua, pehmeänä kuin yö, ja minä lepään hetken maata vasten avautuneena. Hengitän kuusen kanssa, sen syvässä vihreässä varjossa, missä aika pysähtyy ja sydän löytää pesäpaikan. Kuusi hengittää, minä hengitän, hiljaa, yhdessä. ( melodian hengitys – toisto ) Hengitän sisään, kuusi vastaa hiljaa. Hengitän ulos, maa kantaa minut syvemmälle. Juuristo kuuntelee, kuin vanha äiti, ja jokainen hiljainen sävel avaa pienen valon askelen sisimpääni kohti. (Outro: long, soft flute breath + quiet chimes, like a forest holding you.)


