
LUOMISEN TUSKAA Voi taas tätä luomisen tuskaa. Kun ei näy edes sitä ruskaa. Lumen mäskit eivät sulaneet pois vieläkään. Pääsiäistäkin kohta jo pukkaa. Voi tätä trubaduuri rukkaa. Paperin laitaan ole ilmestynyt rivin riviäkään. On keinuvat lanteet kirjoiteltu. Punatut huuletkin muisteltu. Känniset politikotkin ilmeisesti raitistuneet. Vielä kesäänkin paljon aikaa. Eikä vilahda rusketusraitaa. Kuumat puumatkin ovat luoliinsa unohtuneet. Joskus sandelssikin tuli apuun. Juuri siihen riimien hakuun. Ei niitä myöhemmin mieliin saanut palautumaan. Kun omia retkiään ei muista. Ja mitä kuullut muiden suista. Eipä niistä ääneen kannata alkaa huutelemaan. On keinuvat lanteet kirjoiteltu. Punatut huuletkin muisteltu. Känniset politikotkin ilmeisesti raitistuneet. Vielä kesäänkin paljon aikaa. Eikä vilahda rusketusraitaa. Kuumat puumatkin ovat luoliinsa unohtuneet. Joskus sandelssikin tuli apuun. Juuri siihen riimien hakuun. Ei niitä myöhemmin mieliin saanut palautumaan. Kun omia retkiään ei muista. Ja mitä kuullut muiden suista. Eipä niistä ääneen kannata alkaa huutelemaan.

