[verse 1] Kotimaani ompi Pohjantähden alla sydän huokaileepi niin kuin enkeleillä kuin villisorsan valitus on mun nuoruutein kivinen ja kaita surusta raskas aamulla varhain oi jos ilta joutuisi enkä minä laula kallioille kaukana on mulla maja pien kaiken sulle käsilläni kannan Pohjolan yössä rantakoivun alla sinun lohtuas kaipaan sinä kuulut päivään jokaiseen hymyilet vaieten [chorus] Uudelleen jos tulla voisin ennen kuin kukkii se orjanruusu mun hautani reunalla muista minua silloin [verse 2] Oi miksi minä tummana synnyin niin kuin syksyinen yö aina sielussain aavan meren tuolla puolen on vain yksin hän vois liekin sammuttaa ei saavu koskaan riemujen rikkaus siks oon mä suruinen niin hiljainen on kylätie niin kauan minä tramppaan [chorus] Uudelleen jos tulla voisin ennen kuin kukkii se orjanruusu mun hautani reunalla muista minua silloin