Kaksi suuntaa - Bipolar Confessions

[Prelude Violin] [Verse Male] Et elämääsi voi elää, vaeltamaan yksin ain, Kuin laki luuk, kyntäen tyhjii teit aina vain. Pala nousee kurkkuun, tekee mieli jo luovuttaa, Tää risti kannettavana, en koskaan voi satuttaa. [Verse Female] Tää pahalt' tuntuu, mistään apua et tule saamaan, Kokemuksest tiedän, jälleen märkä rätti naamaan. Kuka vittu oli jakajana, elon korttei jakaessain, Sitä en tietää saa, lääkkeit apteekist hakiessain. [Chorus] On turha ruikuttaa, yhtä turhaa yöhön huutaista, ei tullut musta sankarii, pelkkää kaks suuntaista. Siunaukseksi sen luulin, vaan kiroukseks se vaihtui, bipoo kun sairastan, kaik ystävät vierelt haihtui. [Interlude Violin] [Verse Male] Miksi sitä häpeämään, elän kanssa tän piinan, ratkaisuksi sen luulin, kun löysin jaloviinan. zin tonic plus bipo, yhtälö paskin mahdollinen, mullan alle päädyn, oon kristitty tai katolinen. [Verse Female] Ne kertoi mulle, puolet lähtee kautta oman käden, Vältin tuon kohtalon, silti kaiken tuskan näen. Onko tässä elämässä, mikään elon arvoista, valittuna yks sadast, eli niist harvoista. [Chorus] On turha ruikuttaa, yhtä turhaa yöhön huutaista, ei tullut musta sankarii, pelkkää kaks suuntaista. Siunauksesi sen luulin, vaan kiroukseksi se vaihtui, bipoo kun sairastan, kaik ystävät vierelt haihtui. [Outro Violin]